Yleisin mahalaukun tyhjennystutkimus on isotooppilääketieteen lääkäreiden radioaktiivisilla kemikaaleilla tekemä toimenpide, joka mittaa nopeutta, jolla ruoka tyhjenee mahasta ja menee ohutsuoleen. Mahalaukun tyhjennystutkimuksia käytetään arvioitaessa potilaita, joilla on oireita, jotka voivat johtua mahan hitaasta ja harvemmin nopeasta tyhjenemisestä. Hitaan tyhjentymisen oireita ovat pääasiassa pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu ja vatsan täyteläisyys ruokailun jälkeen. Nopean tyhjentymisen oireita ovat ripuli, heikkous tai huimaus ruokailun jälkeen.
Mahalaukun tyhjennystutkimuksessa potilas syö aterian, jossa aterian kiinteä ainesosa (esim. munakokkelia tai kaurapuuro kasvissyöjille), aterian nestemäinen ainesosa (esim. vesi) tai molemmat sekoitetaan pieni määrä radioaktiivista ainetta. Skanneri (toimii kuin Geiger-laskuri) asetetaan potilaan mahalaukun päälle tarkkailemaan mahalaukun radioaktiivisuuden määrää useiden tuntien ajan testiaterian syömisen jälkeen. Kun radioaktiivisesti leimattu ruoka tyhjenee mahalaukusta, radioaktiivisuuden määrä mahassa vähenee. Nopeus, jolla radioaktiivisuus poistuu mahasta, kuvastaa nopeutta, jolla ruoka tyhjenee mahasta
Jotkut lääkkeet, kuten huumausainekipulääkkeet ja antikolinergiset lääkkeet, voivat hidastaa mahalaukun tyhjenemistä, kun taas muut lääkkeet, kuten metoklopramidi (Reglan) ja erytromysiini, voivat aiheuttaa mahalaukun nopeaa tyhjenemistä. Vatsan tyhjenemistä hidastavat lääkkeet voivat antaa virheellisen epänormaalin testituloksen, kun taas mahalaukun tyhjenemistä nopeuttavat lääkkeet voivat antaa väärän normaalin tuloksen. Siksi mahalaukun tyhjenemiseen vaikuttavia lääkkeitä ei pidä ottaa 72 tunnin ajan ennen tyhjennystutkimuksia.
Epätavallisen korkea verensokeri (sokeri) voi myös hidastaa mahalaukun tyhjenemistä. Siksi on tärkeää pitää verensokeri lähes normaalitasolla ennen tyhjennystutkimuksia diabeetikoilla, jotka ovat alttiita korkealle verensokeritasolle.
Mahalaukun tyhjennystutkimusta käytetään usein, kun epäillään, että ruoan tyhjeneminen mahalaukusta on epänormaalisti viivästynyt, jota kutsutaan lääketieteellisesti viivästyneeksi mahalaukun tyhjenemiseksi. Viivästynyt mahalaukun tyhjeneminen aiheuttaa yleisimmin vatsakipuja aterioiden jälkeen, pahoinvointia ja oksentelua. Kaksi yleisintä mahalaukun viivästymisen syytä ovat mahalaukun ulostulon tukkeutuminen ja gastropareesi.
Mahalaukun ulostulon tukkeutuminen viittaa tilaan, jossa kapea kanava, joka johtaa mahasta ohutsuoleen, jonka kautta ruoka kulkee (kutsutaan pylorukseksi), on fyysisesti tukkeutunut, ja sen seurauksena ruoka pääsee ohutsuolen ensimmäiseen osaan (ns. pohjukaissuoli) hitaasti tai ei ollenkaan. Yleisimmät mahalaukun ulostulotukoksen syyt ovat peptisten haavaumien aiheuttama pyloruksen arpeutuminen tai tulehdus, mahalaukun syövät tai satunnaisesti pyloruksen lähellä, esimerkiksi haiman tai pohjukaissuolen syövät. Mahalaukun ulostulotukoksen diagnoosi tehdään testeillä, kuten aesophagogastroduodenoscopy (EGD), vatsan tietokonetomografia (CT-skannaus) ja ylemmän GI-sarjan avulla.
Kun mahalaukun ulostulon tukkeutuminen on asianmukaisilla testeillä suljettu pois mahalaukun tyhjenemisen viivästymisen syynä, lääkärit voivat sitten suorittaa mahalaukun tyhjenemistutkimuksen gastropareesin diagnosoimiseksi. Gastropareesi on tila, jossa mahalaukun tyhjeneminen viivästyy, mutta viivästyminen ei johdu tukkeutumisesta. Pikemminkin se johtuu vatsalihasten epänormaalista toiminnasta. Vatsan lihasten normaali toiminta on välttämätöntä ruoan kuljettamiseksi mahasta ohutsuoleen. Jos lihakset tai lihaksia säätelevät hermot eivät toimi normaalisti, ruoka jää mahalaukkuun. Gastropareesi johtuu yleensä sairauksista ja lääkkeistä. Yleisin gastropareesin syy on diabetes mellitus, joka vaikuttaa mahalaukun hermojen ja lihasten toimintaan. Monilla gastropareesitapauksilla ei ole selvää syytä toimintahäiriölle. Näitä tapauksia kutsutaan idiopaattiseksi gastropareesiksi.
Mahalaukun tyhjennystutkimusta voidaan käyttää myös silloin, kun epäillään mahalaukun epätavallisen nopeaa tyhjenemistä. Nopea mahalaukun tyhjeneminen voi aiheuttaa ripulia ja heikkouden tai huimauksen jaksoja aterioiden jälkeen (kutsutaan "dumping"-oireyhtymäksi). Yleisiä syitä nopeaan mahalaukun tyhjenemiseen ovat mahalaukun leikkaus ja diabetes mellitus.
Potilailla, joilla on gastropareesi, ruoka ja siihen kiinnittynyt radioaktiivinen materiaali pysyvät mahassa normaalia pidempään (yleensä tunteja) ennen kuin ne tyhjenevät ohutsuoleen. Seurauksena on, että skanneri näyttää radioaktiivisuutta mahalaukun alueella vielä tunteja testiaterian jälkeen. Jos epätavallisen hidas tyhjentyminen osoitetaan, voidaan antaa lääkkeitä, kuten metoklopramidia (Reglan), nopeuttamaan tyhjennystä ja parantamaan oireita. Jos havaitaan vatsan epätavallisen nopeaa tyhjenemistä, voidaan antaa lääkkeitä tyhjentymisen hidastamiseksi.
Mahalaukun tyhjennystutkimuksessa ei ole sivuvaikutuksia. Radioaktiivinen aine ei imeydy elimistöön ja poistuu ulosteen mukana. Mahalaukun tyhjennystutkimuksia tai muita radioaktiivisia aineita hyödyntäviä tutkimuksia ei kuitenkaan pidä tehdä raskaana oleville naisille, koska sikiö altistuu radioaktiivisuudelle.
Ylemmän maha-suolikanavan (GI) sarjan röntgenkuvaus osoittaa bariumin epänormaalin tyhjenemisen potilailla, joilla on vakava tyhjennysongelma, mutta sillä ei voida diagnosoida lievää tai kohtalaista epänormaalia tyhjenemistä. Pohjukaissuolen motiliteettitutkimus tai elektrogastrogrammi voivat osoittaa poikkeavuuksia mahalaukun lihaksissa ja hermoissa, mutta ne eivät suoraan arvioi näiden poikkeavuuksien vaikutuksia mahalaukun tyhjenemiseen. Muitakin kokeellisia menetelmiä mahan tyhjentymisen arvioimiseksi on kuvattu, esimerkiksi ultraäänitutkimus, rasvahappopitoiset hengitystestit ja yksifotoniemissiotietokonetomografia (SPECT), mutta näitä testejä on saatavilla vain harvoissa keskuksissa.