Yksi vaihtoehdoista lievän tai kohtalaisen vaikean umpilisäkkeen tulehduksen hoitamiseksi, johon ei todennäköisesti liity umpilisäkkeen merkittävää perforaatiota tai komplikaatioita, on hoito antibiooteilla, mutta ei leikkausta. Potilaat usein ratkaisevat tulehduksensa pelkillä antibiooteilla, mutta ei ole selvää, kuinka moni reagoi pelkkään antibiootteihin ja mitä heille tapahtuu pidemmällä aikavälillä, eli seuraavien viikkojen, kuukausien tai vuosien aikana. Tarkemmin sanottuna, uusiutuuko umpilisäkkeen tulehdus ja/tai tarvitaanko lopulta leikkausta?
Ruotsalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti näitä kysymyksiä. Tutkimuksessa satunnaistettiin 252 15-50-vuotiasta miestä yksinomaan leikkaukseen tai antibioottihoitoon, poissulkematta potilaat, joilla oli suuri epäilys vakavasta perforaatiosta tai komplikaatioista. Antibiooteilla hoidetut potilaat saivat suonensisäisiä antibiootteja kahden päivän ajan, minkä jälkeen heidät vaihdettiin oraalisiin antibiootteihin 10 päivän ajan. Antibiootilla hoidetut potilaat, jotka eivät reagoineet antibiooteihin 24 tunnin kuluessa, menivät välittömästi leikkaukseen.
Viisitoista antibiootilla hoidettua potilasta ei vastannut pelkästään antibiooteille (12 % potilaista) ja meni leikkaukseen 24 tunnin kuluttua. Leikkaushetkellä tunnistetun suuren perforaation todenneiden potilaiden määrä oli sama leikkaushoitoa saaneessa ryhmässä ja antibiooteilla hoidetussa ryhmässä, eli 5 %, mikä viittaa siihen, että 24 tunnin odotus nähdäkseen, tehoaako antibiootit yksinään, ei ollut lisää reikiä. Suurin osa antibiootilla hoidetuista potilaista (88 %) toipui ilman leikkausta, mikä osoittaa, että antibiootit ovat erittäin tehokkaita lievän tai kohtalaisen umpilisäkkeen tulehduksen hoidossa. Seuraavien viiden vuoden aikana lähes neljäsosa (24 %) potilaista, jotka reagoivat pelkkään antibiootteihin, sai toisen umpilisäkkeen tulehdusjakson, ja useimmat uusiutuivat ensimmäisen vuoden aikana. (Kaikki uusiutumiset hoidettiin leikkauksella.)
24 %:n uusiutumisaste ei ole korkea, mutta se ei myöskään ole vähäpätöinen. Miten tämän tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää? Ensinnäkin havainnot viittaavat siihen, että jos on syitä lykätä leikkausta, antibiootit yksinään ovat tyydyttävä tapa hoitaa lievää tai kohtalaista umpilisäkkeentulehdusta ilman komplikaatioita. Se, onko 24 % uusiutumisaste riittävä syy elektiiviseen leikkaukseen - sen jälkeen kun umpilisäke on parantunut pelkällä antibiootilla ja ennen kuin se ehtii uusiutua - on luultavasti yksittäisten potilaiden oma valinta. Joillekin uusiutumisen riski on hyväksyttävä, eivätkä he valitse elektiivistä leikkausta. Toisille riski on liian suuri olla tekemättä elektiivistä leikkausta. On tärkeää muistaa, että tämän tutkimuksen tulokset koskevat vain nuorempia potilaita (15-50-vuotiaat), joilla on lievä tai kohtalainen, komplisoitumaton umpilisäke. Vaikka tutkimus rajoittui miehiin, ei ole syytä uskoa, että tulokset olisivat erilaisia naisilla.