Oddi-sulkijalihaksesi (SO) on jotain, jota et koskaan ajattelisi – ellei se toimi. SO on lihaksikas venttiili, joka säätelee sappirakon ja haiman erityksiä ohutsuoleen. Kun tämä venttiili ei toimi niin kuin pitäisi, Oddi-sulkijalihaksen toimintahäiriö (SOD) diagnosoidaan.
SOD on harvinainen sairaus. SOD:ssa sulkijalihas kouristelee, jolloin se pysyy kiinni. Tämä voi johtaa sappi- ja haimaentsyymien varmuuskopioimiseen vastaaviin tiehyinsä. Tämä varmuuskopio voi myös johtaa maksan ja/tai haiman turvotukseen.
SOD on jaettu alatyyppeihin:
Tyypin III SOD:ta voidaan kutsua toiminnalliseksi SOD:ksi. Tämä voidaan jakaa edelleen toiminnalliseen sappien SOD:iin ja toiminnalliseen haiman SOD:iin.
Useimmat SOD-tapaukset ilmenevät sappirakon poiston tai mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen. Niissä tapauksissa, jotka ilmenevät sappirakon poistamisen jälkeen, SOD on yleisempää naisilla kuin miehillä, mutta on tärkeää huomata, että SOD vaikuttaa vain hyvin pieneen prosenttiin ihmisistä.
SOD:n pääoire on ajoittainen kipu keski-oikeassa yläosassa vatsasta. Kipu voi levitä olkapäälle tai rintaan. Kipujaksot voivat olla lyhyitä tai kestää useita tunteja. Kivun tasot voivat vaihdella jaksoittain ja vaihtelevat suhteellisen lievästä toimintakyvyttömyyteen. Tähän liittyviä oireita ovat ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja laihtuminen. Kuumetta, oksentelua ja keltaisuutta voi myös esiintyä. (Muista, että tällaiset vakavat oireet vaativat välitöntä lääkärinhoitoa.)
SOD:lle on olemassa erilaisia testejä. Diagnostisen testauksen tavoitteena on saada tarkka diagnoosi siitä, mikä saattaa aiheuttaa vatsakipu-oireen. Tässä on joitain diagnostiikkavaihtoehtoja:
Verityö: Tämä on yleensä ensimmäinen testi, joka tehdään. Terveydenhuollon tarjoajasi etsii kohonneita maksa- tai haimaentsyymejä.
Kuvantaminen: Terveydenhuollon tarjoajasi saattaa haluta saada kuvan siitä, mitä sisälläsi tapahtuu, erityisesti sappitiehyessäsi, maksassasi ja haimassasi. Tämä voidaan tehdä röntgenillä, ultraäänellä, CT-skannauksella tai magneettikuvauksella.
MRCP: Magneettiresonanssikolangio-pankreatografia käyttää väriainetta ja magneetteja kuvan saamiseksi sappi- ja haimatiehyistäsi.
ERCP: Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia käyttää endoskooppia, väriainetta ja röntgensäteitä sappi- ja haimatiehyiden tutkimiseen. ERCP on melko invasiivinen ja siksi sitä suositellaan vain tyypin I tai II potilaille. SO-manometria voidaan tehdä ERCP:n aikana sphincter-lihasten paineen mittaamiseksi, ja sen katsotaan tarjoavan lopullisen SOD-diagnoosin.
SOD:n hoito riippuu oireiden vakavuudesta. Lievissä tapauksissa terveydenhuollon tarjoaja voi määrätä lihasrelaksantteja, kouristuksia estäviä lääkkeitä ja/tai muita kipulääkkeitä.
Vakavassa tapauksessa SO katkaistaan ERCP:n aikana, joka tunnetaan nimellä sphincterotomia. Tämä tehdään kanavissa mahdollisesti piilevien kivien poistamiseksi tai kanavien tyhjennyskyvyn parantamiseksi. Tämä toimenpide suoritetaan vain, jos SO-manometria osoittaa korkean paineen läsnäolon SO:ssa ja sen uskotaan tuovan merkittävää kivunlievitystä noin 50 %:lle potilaista. Yleensä sphincterotomia tehdään ilman SO-manometriaa, jos henkilöllä on tyypin I SOD. Tähän menettelyyn liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä. Yksi riski on GI-verenvuoto, joka johtuu sulkijalihaksen leikkaamisesta; vakavin on haimatulehduksen kehittymisriski. Toinen mahdollinen riski on, että toimenpide voi aiheuttaa arpia ja siten oireiden palautumista.