Mitä ruokatorven pH-valvonta on?

Ristotorven pH:n seurantaa käytetään mittaamaan hapon refluksi (regurgitaatio tai takaisinhuuhtelu) mahalaukusta ruokatorveen ja gastroesofageaalisen refluksitaudin (GERD) diagnosointiin. Toimenpiteen sivuvaikutuksia on vähän, mutta niihin voi kuulua lievä epämukavuus kurkun takaosassa katetrin asettelun aikana ja nieleminen.

Ruokotorven pH (pH on liuoksen happamuuden tai emäksisyyden mitta) seuranta on menetelmä, jolla mitataan mahalaukun refluksitaudissa (GERD) esiintyvän hapon refluksi (regurgitaatio tai takaisinhuuhtelu) mahalaukusta ruokatorveen.

Milloin ruokatorven pH-valvontaa käytetään?

• Ristotorven pH:n seurantaa käytetään GERD:n diagnosoimiseen, happorefluksin ehkäisyyn annettavien lääkkeiden tehokkuuden määrittämiseen ja sen määrittämiseen, aiheuttavatko happamat refluksijaksot rintakipuja.
• Ristotorven pH:n seurantaa voidaan käyttää myös sen määrittämiseen, pääseekö happoa nieluun (alakurkun alueelle) ja onko se mahdollisesti vastuussa sellaisista oireista kuin yskä, käheys ja kurkkukipu.

Miten ruokatorven pH:n seuranta suoritetaan?

• Ruokotorven pH-mittaus suoritetaan viemällä ohut muovikatetri, jonka halkaisija on kuusitoistaosa tuumaa yhden sieraimen läpi kurkun takaosaan ja ruokatorveen potilaan nieltäessä. Katetrin kärjessä on anturin, joka tunnistaa hapon. Anturi on sijoitettu ruokatorveen niin, että se on juuri alemman ruokatorven sulkijalihaksen yläpuolella, joka on ruokatorven lihaksen erikoisalue, joka sijaitsee ruokatorven ja mahan risteyksessä ja estää happoa palaamasta takaisin ruokatorveen. Tässä asennossa anturi tallentaa jokaisen hapon palautuksen. Nenästä ulkoneva katetri on yhdistetty tallentimeen, joka rekisteröi jokaisen hapon palautusvirran.
• Potilas lähetetään kotiin katetri ja tallennin paikoillaan ja palaa seuraavana päivänä poistamaan ne. Sen 24 tunnin aikana, jolloin katetri on paikallaan, potilas tekee tavanomaisia ​​toimintojaan, kuten syö, nukkuu ja työskentelee. Potilas kirjaa ateriat, unijaksot ja oireet päiväkirjaan ja/tai tallentimen painikkeita painamalla. Katetrin poistamisen jälkeen tallennin kiinnitetään tietokoneeseen, jotta sen keräämät tiedot voidaan ladata tietokoneeseen, jossa se analysoidaan ja viedään graafiseen muotoon. Toimenpidettä voidaan muokata asettamalla anturi ruokatorven tai nielun yläosaan sen määrittämiseksi, saavuttaako refluksoitu happo nieluun.
• Viimeksi kehitetty laite ruokatorven pH:n seurantaan käyttää kapselia, joka tunnetaan myös nimellä Bravo-kapseli. Kapseli sisältää hapon mittausanturin, pariston ja lähettimen. Anturi tarkkailee happoa ruokatorvessa ja välittää tiedot tallentimeen, jota potilas pitää vyöllä. Kapseli viedään ruokatorveen katetrin avulla nenän tai suun kautta ja kiinnitetään ruokatorven limakalvoon klipsillä. Katetri irrotetaan sitten kapselista ja poistetaan. Näin ollen katetria ei esiinny nenästä. Kapseli lähettää kaksi tai kolme päivää, minkä jälkeen akku tyhjenee. Viisi tai seitsemän päivää myöhemmin kapseli putoaa ruokatorven limakalvosta ja kulkeutuu ulosteeseen, koska kapseli ei ole uudelleenkäytettävä.
• Kapselilaitteen edut liittyvät katetrin puuttumiseen, joka yhdistäisi anturin tallentimeen. Ilman katetria kurkun takaosassa on enemmän mukavuutta, ja potilaat menevät todennäköisemmin töihin ja tekevät enemmän tavallisia toimintojaan ilman, että he ovat tietoisia katetrin ilmestymisestä muille. Kapselin haittoja ovat, että sitä ei voi käyttää nielussa (missä se olisi mahdottoman epämukavaa) eikä sitä ole toistaiseksi käytetty vatsassa.

Miten ruokatorven pH-valvontaa käytetään?

• Melkein kaikilla on hapan refluksi, mutta refluksin määrä on pieni ja aiheuttaa harvoin ruokatorven tulehdusta (esofagiittia). Kun refluksitaudin määrä kasvaa normaalin alueen yläpuolelle, kasvaa myös ruokatorven tulehduksen ja sen oireiden kehittymisen todennäköisyys. Potilailla, joilla on happorefluksiin viittaavia oireita, refluksidiagnoosi voidaan tehdä osoittamalla hapan pH ruokatorvessa normaalia pidemmän ajan.
• Yleinen vaihtoehtoinen menetelmä refluksin diagnosoimiseksi on hoitaa potilaita refluksia vähentävillä lääkkeillä. Jos potilaan oireet loppuvat, oireet johtuvat todennäköisesti happorefluksista. Toinen tapa diagnosoida happorefluksi oireiden syynä on osoittaa, että ruokatorven pH-mittauksella rekisteröidyt happamat refluksijaksot tapahtuvat täsmälleen samaan aikaan kuin ruokatorven kipu.
• Ristotorven pH:n seurantaa voidaan käyttää myös sen määrittämiseen, miksi refluksihoito ei auta. Esimerkiksi potilaalla, jota hoidetaan happaman refluksin vuoksi, voi jatkua oireita. Jos näin on, on kysyttävä, miksi oireet jatkuvat. Onko syynä se, että lääkitys ei ole riittävä vai johtuuko se siitä, että oireet eivät johdu refluksista eivätkä siksi aio reagoida refluksihoitoon? Jos potilaan refluksilääkityksen aikana tehdyssä pH-seurantatutkimuksessa ilmenee poikkeavia määriä refluksia, hoito on riittämätön ja sitä on muutettava. Jos happorefluksin määrä on normaalin rajoissa, on todennäköistä, että oireet eivät johdu happorefluksista, vaan oireiden syynä on otettava huomioon muut mahdolliset ongelmat.

Mitä rajoituksia ruokatorven pH:n seurannassa on?

• Epänormaalin hapon refluksimäärien osoittaminen ei tarkoita, että refluksi aiheuttaa oireita. Ainoastaan ​​refluksihoitoa ja oireiden huomattavaa vähenemistä hoitavilla lääkkeillä voidaan käyttää perustelemaan refluksi oireiden syynä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että hoitoon liittyy lumelääkevastetta. Esimerkiksi 10–20 % potilaista, joilla ei ole happorefluksia, raportoi oireiden paranemisesta refluksilääkkeiden avulla. Siksi edes hyvä vaste hoitoon ei varmasti todista, että refluksi on oireiden syy.
• Jotkin vahvimmista todisteista siitä, että episodinen rintakipu johtuu happorefluksista, saadaan osoittamalla, että kivuliait jaksot osuvat yhteen hapon refluksijakson kanssa. Jos refluksijaksoja esiintyy hyvin usein, oireen ja refluksin välistä todellista yhteyttä ei ehkä voida erottaa sattumanvaraisesta yhteydestä johtuen refluksijaksojen suuresta esiintymistiheydestä.
• Päinvastoin, jos oire esiintyy harvoin, esimerkiksi muutaman päivän välein, on epätodennäköistä, että oire ilmaantuisi rutiininomaisen 24 tunnin seurantajakson aikana, ja siksi korrelaatio ei ole mahdollista. Yksi yritys kiertää jälkimmäistä ongelmaa on pidentää seurantaa useisiin päiviin, mutta tätä laajennettua seurantaa tehdään harvoin.

Voidaanko pH:n seurantaa käyttää muilla tavoilla?

• Jos pH-anturi jätetään mahalaukkuun ruokatorven sijaan, on mahdollista määrittää sellaisten lääkkeiden tehokkuus, jotka estävät mahahapon tuotannon. Nämä tiedot voivat olla hyödyllisiä määritettäessä oikeita lääkeannoksia potilaille, joilla on maha- ja pohjukaissuolen happoon liittyviä sairauksia (esimerkiksi peptinen haava). On myös mahdollista sijoittaa katetri kahdella happoanturilla siten, että toinen anturi on mahalaukussa ja toinen ruokatorven alaosassa. Tämän katetrin avulla on mahdollista arvioida sekä hapan ruokatorven refluksi että happoa vähentävien lääkkeiden tehokkuutta.
• PH-anturi voidaan sijoittaa ylempään ruokatorveen tai nieluun juuri ylemmän ruokatorven sulkijalihaksen yläpuolelle potilailla, joilla on selittämättömiä kurkkukipun, käheyden tai yskän oireita. Näillä potilailla hapon refluksin osoittaminen ruokatorven tai nielun yläosaan viittaa siihen, että hapon refluksi voi olla oireiden syy. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että näiden oireiden yhteys happamaan refluksiin ei välttämättä ole luotettava.

Mitä sivuvaikutuksia ruokatorven pH-valvonnalla on?

• Ruokotorven pH:n seurannassa on hyvin vähän sivuvaikutuksia. Vaikka katetrin ollessa paikallaan kurkun takaosassa saattaa esiintyä lievää epämukavuutta, erityisesti nielemisen aikana, suurimmalla osalla potilaista ei ole vaikeuksia syödä, nukkua tai suorittaa päivittäisiä toimintojaan.
• Useimmat potilaat eivät kuitenkaan halua mennä töihin, koska he tuntevat itsensä tietoisiksi nenästä ulkonevasta katetrista. Kapselilaite voi aiheuttaa epämukavuutta nieltäessä. Epämukavuus tuntuu rinnassa ja voi johtua ruoasta tai ruokatorven supistuksen aallosta, joka vetää kapselia sen kulkiessa.

Onko ruokatorven pH:n seurannalle vaihtoehtoja?

• Ei ole olemassa vaihtoehtoja ruokatorven pH-valvonnan tarjoamien tietojen saamiseksi. Esofagiitti visuaalisesti endoskopian aikana viittaa kuitenkin vahvasti happaman refluksin esiintymiseen potilailla, joilla ei ole muita todennäköisiä ruokatorven kivun syitä. Tämä saattaa välttää pH-valvontatutkimuksen tarpeen.

• Esofagean manometria (ruokatorven motiliteettitutkimus)
• Fundoplication (refluksikirurgia)