Munuaiset pitävät veren kreatiniinin normaalilla alueella. Kreatiniinin on todettu olevan melko luotettava munuaisten toiminnan indikaattori. Kohonnut kreatiniinitaso tarkoittaa munuaisten vajaatoimintaa tai munuaissairausta.
Kun munuaiset jostain syystä heikkenevät, veren kreatiniinitaso nousee munuaisten huonon kreatiniinipuhdistuman vuoksi. Epätavallisen korkeat kreatiniinitasot varoittavat siten mahdollisesta munuaisten toimintahäiriöstä tai vajaatoiminnasta. Tästä syystä tavalliset verikokeet tarkistavat rutiininomaisesti veren kreatiniinin määrän.
Munuaisten toiminnan tarkempi mitta voidaan arvioida laskemalla, kuinka paljon kreatiniinia poistuu elimistöstä munuaisten kautta. Tätä kutsutaan kreatiniinipuhdistukseksi, ja se arvioi munuaisten suodattumisnopeuden (glomerulussuodatusnopeus tai GFR). Kreatiniinipuhdistuma voidaan mitata kahdella tavalla. Se voidaan laskea (arvioida) kaavalla käyttämällä seerumin (veren) kreatiniinitasoa, potilaan painoa ja ikää. Kaava on 140 miinus potilaan ikä vuosina ja hänen painonsa kilogrammoina (naiset 0,85) jaettuna 72-kertaisella seerumin kreatiniinitasolla mg/dl. Kreatiniinipuhdistuma voidaan myös mitata suoremmin keräämällä 24 tunnin virtsanäyte ja ottamalla sitten verinäyte. Sekä virtsan että veren kreatiniinitasot määritetään ja niitä verrataan. Normaali kreatiniinipuhdistuma terveillä naisilla on 88-128 ml/min. ja 97 - 137 ml/min. miehillä (normaalit tasot voivat vaihdella hieman laboratorioiden välillä).
Veren ureatypen (BUN) taso on toinen munuaisten toiminnan indikaattori. Urea on myös aineenvaihdunnan sivutuote, joka voi kerääntyä, jos munuaisten toiminta on heikentynyt. BUN:n ja kreatiniinin välinen suhde antaa yleensä tarkempaa tietoa munuaisten toiminnasta ja sen mahdollisesta perimmäisestä syystä verrattuna pelkkään kreatiniinitasoon. BUN lisääntyy myös kuivumisen myötä.
Äskettäin imeväisten kohonneet kreatiniinitasot on yhdistetty bakteremiaan, kun taas aikuisten miesten kohonneet kreatiniinitasot on yhdistetty lisääntyneeseen eturauhassyövän riskiin.
Varhainen munuaissairaus on hiljainen ongelma, kuten korkea verenpaine, eikä sillä ole oireita. Ihmisillä voi olla CKD, mutta he eivät tiedä sitä, koska he eivät tunne oloaan sairaaksi. Ihmisen glomerulussuodatusnopeus (GFR) on mitta siitä, kuinka hyvin munuaiset suodattavat jätteitä verestä. GFR on arvioitu veren kreatiniinin rutiinimittauksesta. Tulosta kutsutaan arvioiduksi GFR:ksi (eGFR).
Kreatiniini on jätetuote, joka muodostuu lihassolujen normaalin hajoamisen seurauksena. Terveet munuaiset ottavat kreatiniinia pois verestä ja laittavat sen virtsaan poistuakseen kehosta. Kun munuaiset eivät toimi hyvin, kreatiniinia kertyy vereen.
Lue lisää kroonisen munuaissairauden merkeistä ja oireista » Kreatiniinitasot, jotka saavuttavat vähintään 2,0 vauvoilla ja 5,0 tai enemmän aikuisilla, voivat viitata vakavaan munuaisten vajaatoimintaan.Normaalit kreatiniinitasot veressä ovat noin 0,6 - 1,2 milligrammaa (mg) desilitraa kohti aikuisilla miehillä ja 0,5 - 1,1 milligrammaa desilitraa kohti aikuisilla naisilla. (Metrijärjestelmässä milligramma on gramman tuhannesosaa vastaava painoyksikkö ja desilitra tilavuusyksikkö, joka vastaa litran kymmenesosaa.)
Munuaisten vajaatoiminnan (munuaisten vajaatoiminnan) oireet vaihtelevat suuresti. Ne eivät yleensä korreloi veren kreatiniinitason kanssa.
Mikä tahansa tila, joka heikentää munuaisten toimintaa, nostaa todennäköisesti veren kreatiniinitasoa. On tärkeää tunnistaa, onko munuaisten vajaatoimintaan johtava prosessi (munuaisten vajaatoiminta, atsotemia) pitkäaikainen vai äskettäinen. Viimeaikaiset nousut voidaan helpommin käsitellä ja peruuttaa.
Yleisimmät aikuisten pitkäaikaisen (kroonisen) munuaissairauden syyt ovat
Muita veren kreatiniinitason nousun syitä ovat: