Kuinka voin tarkistaa munuaiseni kotona?

Albumiinin kotitestisarjat ja älypuhelimella toimivat kotivirtsanmäärityslaitteet ovat saatavilla munuaistoiminnan tarkistamiseen kotona.

Jos henkilöllä on krooninen munuaissairaus tai epäilee munuaisvaurioita, albumiinikotipakkaukset ja älypuhelimella toimiva kotivirtsanmäärityslaite ovat käytettävissä munuaisten toiminnan tarkistamiseen kotona.

Yksinkertainen virtsatesti: Yleensä albumiinia ei ole virtsassa. Tämä testisarja on kätevä ja sen avulla voidaan tarkasti diagnosoida albuminuria (albumiinin esiintyminen virtsassa), joka on merkki munuaisvauriosta. Henkilö voi pitää kirjaa albuminurian laajuudesta ja suunnitella lääkärikäynnin sen mukaisesti.
Älypuhelinta tukeva kotivirtsanmäärityslaite tai dip.io-testi: Tämän ansiosta käyttäjät voivat suorittaa virtsaanalyysin kotona ja jakaa tulokset lääkärinsä kanssa. Henkilö voi saada tarkempia tietoja osoitteessa https://healthy.io/product/
Kliiniset oireet: Kuten virtsan väriä, veren esiintymistä tai epämiellyttävää hajua ja yleistynyttä kehon turvotusta voidaan seurata säännöllisen verenpainekartoituksen ohella.

Munuaiset ovat nyrkin kokoisia, pavun muotoisia elimiä, jotka sijaitsevat selkärangan molemmilla puolilla rintakehän alapuolella.

8 munuaisten päätoimintoa

Elektrolyyttien, kuten suola-, kalium- ja happopitoisuuden säätely
Jätetuotteiden erittyminen
Liika nesteen poistaminen neste-elektrolyyttitasapainon ylläpitämiseksi
Lääkkeiden poistaminen
Ylläpidä kemikaalien tasapainoa
Vapauta hormoneja verenpaineen säätelemiseksi
D-vitamiinin aktiivisen muodon tuotanto
Säätelee punasolujen tuotantoa

Munuaissairaus on yhdeksänneksi yleisin kuolinsyy Yhdysvalloissa, ja noin 37 miljoonalla amerikkalaisella arvioidaan olevan munuaissairaus. Monet tapaukset jäävät kuitenkin usein huomiotta ja jäävät huomaamatta tai diagnosoimatta tai oireet ilmaantuvat taudin hyvin myöhäisessä vaiheessa.

Jos henkilö on yli 60-vuotias tai riski sairastua munuaissairauteen korkean verenpaineen, diabeteksen tai suvussa munuaisten vajaatoiminnan vuoksi, on välttämätöntä käydä lääkärissä ja analysoida munuaisten toimintaa vuosittain.

17 varoitusmerkkiä munuaisongelmista

Munuaissairaudella on useita fyysisiä merkkejä ja oireita, joita ovat:

Äärimmäinen väsymys, heikkous tai keskittymisvaikeudet
Unettomuus
Kuiva ja kutiseva iho
Tiheämpi virtsaamistiheys tai -pakko
Vaikeus tai kipu virtsaamisen aikana
Vahtoava tai vaahtoava virtsa
Silmien ympärillä oleva turvotus tai kasvojen turvotus
Jalkojen ja nilkkojen turvotus
ruokahalun menetys tai puute
Lihaskrampit
Hematuria (verta virtsassa)
kylmä olo
Hengenahdistus jopa pienen rasituksen jälkeen
Heikotus ja huimaus
Metallin maku suussa
Pahanhajuinen hengitys (ammoniakin hengitys)
Pahoinvointi, oksentelu tai vatsavaivoja

11 munuaissairauden syytä

Diabetes ja korkea verenpaine aiheuttavat jopa kaksi kolmasosaa kaikista munuaissairauksista.

Muita sairauksia, jotka voivat vaikuttaa munuaisiin, ovat:

Yli 60-vuotiaat ovat suuremmassa vaarassa
Suvussa munuaissairauksia
Liikalihavuus
Mustalaiset, intiaani- tai aasiaamerikkalaiset etniset ryhmät
Lääkkeet, kuten ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet
Toistuvat munuaisinfektiot
Glomerulonefriitti (munuaisten pienten suodattimien tulehdus, jota kutsutaan glomeruluksiksi)
Perinnölliset sairaudet, kuten polykystinen munuaissairaus (geneettinen sairaus, joka aiheuttaa monien nesteen täyttämien kystojen kasvua munuaisissa)
Trauma tai vammat
Lupus (autoimmuunisairaus)
Obstruktiiviset sairaudet, kuten munuaiskivet, eturauhasen suureneminen ja kasvaimet

Miten munuaissairaus diagnosoidaan?

Seuraavia testejä käytetään munuaissairauksien diagnosoimiseen:

Virtsatesti: Tarkistaa, onko virtsassa proteiinia tai verta.
Verikokeet:
- Seerumin kreatiniini: National Kidney Foundationin mukaan yli 1,2 mg/dl kreatiniinitaso naisilla ja 1,4 mg/dl miehillä on merkki munuaishäiriöstä.
- Veren ureatyppi (BUN): Normaalin veren pitoisuuden tulee olla välillä 6-20 mg/dl. Tätä suurempi arvo tarkoittaa munuaisongelmaa.
- Glomerulaarisen suodatusnopeuden (GFR) laskelma: Lääkäri voi laskea sen veren kreatiniinin, iän, etnisyyden, sukupuolen ja muiden tekijöiden perusteella.
Ultraääni- tai tietokonetomografiatutkimus: Tunnistaa munuaisten ja virtsateiden rakenteen ongelmat.
Muuaisbiopsia: Näyte munuaiskudoksesta lähetetään laboratorioon visualisoitavaksi mikroskoopilla.

Miten voit ehkäistä munuaissairauksia?

Henkilö voi ehkäistä munuaissairauksia seuraavilla toimenpiteillä:

Käytä terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota: Syö vähänatriumista ja vähärasvaista ruokavaliota, joka sisältää tuoreita hedelmiä, tuoreita tai pakastevihanneksia, täysjyvätuotteita ja vähärasvaisia tai rasvattomia maitotuotteita.
Säännöllinen harjoittelu: Lisää fyysistä aktiivisuutta ja yritä olla aktiivinen vähintään 30 minuuttia useimpina päivinä.
Pidä paino terveenä
Nuku tarpeeksi
Vältä tai lopeta tupakointi
Rajoita alkoholin käyttöä
Hallitse diabetesta, verenpainetta ja sydänsairauksia