Närästys – lyhytaikainen polttava kipu, joka nousee ylös vatsastasi, usein suuren aterian jälkeen – on gastroesofageaalisen refluksin (GOR) oire. Närästystä ilmenee, kun vatsasi happo pääsee ruokatorven alaosaan (ruokaputki, joka yhdistää suusi vatsaasi). Närästys voi olla satunnaista ja vain vähän huolestuttavaa, tai se voi olla ongelmallista joka päivä.
Se, kuinka usein närästystä esiintyy ja kuinka paljon se vaikuttaa elämääsi, auttaa määrittämään sinulle sopivan hoidon.
Seuraavat muutokset voivat hyödyttää useimpia närästystä sairastavia ihmisiä, vaikka myös närästyslääkettä olisi määrätty.
Tietyt lääkkeet, kuten jotkin masennukseen ja korkeaan verenpaineeseen käytetyt lääkkeet, voivat pahentaa närästystä. Jotkut niveltulehduksen hoitoon käytettävät lääkkeet voivat aiheuttaa närästystä sivuvaikutuksena. Kysy lääkäriltäsi, jos jokin tavallisista lääkkeistäsi todennäköisesti pahentaa närästystäsi.
Jos oireesi eivät parane yllä olevien muutosten jälkeen, saatavilla on myös tehokkaita närästyslääkkeitä. On kuitenkin hyvä idea jatkaa näitä elämäntapamuutoksia, vaikka käytät närästyslääkettä.
Jos närästystäsi esiintyy harvoin ja se on lievä, saatat joutua ottamaan lääkettä vain "tarvittaessa" oireiden lievittämiseksi niiden ilmaantuessa. Näitä lääkkeitä saa reseptivapaasti apteekista.
Antasidit neutraloivat mahanesteen happamuutta ja lievittävät närästystä nopeasti, vaikka niiden vaikutus onkin melko lyhytaikainen. Ne otetaan nesteenä (esim. Gastrogel, Mylanta) tai purutablettina (esim. Mylanta Original -tabletit, Rennie Spearmint Flavour, Andrews TUMS Antacid) ja sisältävät yleensä alumiini-, magnesium- ja/tai kalsiumsuoloja.
Antasidit voivat häiritä monien tavallisten lääkkeiden imeytymistä, joten tarkista lääkäriltäsi niiden sopivuus sinulle.
Jotkut valmisteet (esim. Gaviscon, Mylanta Heartburn Relief) sisältävät myös algiinihappoa, joka muodostaa geelin (lautan), joka kelluu mahanesteiden päällä estääkseen niiden tunkeutumisen ruokatorveen.
Nämä lääkkeet, joita kutsutaan myös "H2-salpaajiksi", vähentävät mahassa muodostuvan hapon määrää. Ne eivät lievitä närästystä yhtä nopeasti kuin antasidit, mutta niillä on pidempi vaikutus. Niitä otetaan tarvittaessa tablettina esim. ranitidiini (tuotenimet Zantac Relief, Zantac Relief Extra Strength).
Nämä lääkkeet ovat voimakkaita mahalaukun hapon tuotannon estäjiä – vähentävät hapon tuotantoa ruoan yhteydessä jopa 90 prosenttia. Niitä voidaan käyttää tarpeen mukaan lievien, ajoittaisten GOR-oireiden hoitoon.
Protonipumpun estäjiä, joita on saatavana apteekeista ilman reseptiä, ovat rabepratsoli (Pariet 10), pantopratsoli (Salpraz Heartburn Relief, Somac Heartburn Relief, Suvacid Heartburn Relief), esomepratsoli (Nexium 24HR Kerran päivittäinen annostelu) ja ReburnMaxlipratsoli (omepratsoli). Näitä lääkkeitä voidaan käyttää oireiden hallintaan lyhyellä aikavälillä.
Jos närästysoireitasi esiintyy kahdesti tai useammin viikossa tai oireesi ovat vakavia ja heikentävät elämänlaatuasi, ota yhteys lääkäriisi.
Lääkärisi voi määrätä päivittäin otettavaksi lääkkeen, joka estää hapon tuotantoa mahassasi.
Protonipumpun estäjät ovat erittäin tehokkaita useimmille ihmisille, joilla on vaikea närästys. Esimerkkejä ovat omepratsoli (esim. Losec), esomepratsoli (esim. Nexium), rabepratsoli (esim. Pariet), pantopratsoli (esim. Somac) ja lansopratsoli (esim. Zoton FasTabs).
Lääkärisi voi kokeilla tätä lääkettä 4–8 viikon ajan nähdäkseen, paranevatko oireesi. Jos oireesi eivät kuitenkaan kuulosta tyypilliseltä närästystä tai jos oireesi eivät parane tällä lääkkeellä, lääkärisi voi ehdottaa testejä, kuten endoskopiaa, kivun syyn tutkimiseksi tarkemmin.
Jos protonipumpun estäjän ottaminen helpottaa närästystä, lääkärisi voi pienentää annosta, siirtää sinut jaksoittaiseen hoitoon (käytetään tarpeen mukaan) tai ehkä jopa yrittää vetää lääkettä pois.
Ensimmäisen protonipumpun estäjähoidon jälkeen lääkärisi voi määrätä säännöllistä tai tarvittaessa H2-antagonistihoitoa närästyksen hillitsemiseksi. Esimerkkejä ovat famotidiini (esim. Pepzan), nisatidiini (esim. Tazac, Tacidine, Nizac), simetidiini (esim. Magicul) ja ranitidiini (esim. Zantac, Rani 2).
Keskustele lääkärisi kanssa sinulle sopivasta hoitomenetelmästä.
Toisinaan voidaan tehdä leikkausta, jonka tavoitteena on "kiristää" mahalaukun ja ruokatorven välistä liitoskohtaa ja vähentää ruokatorveen joutuvan hapon määrää. Tämäntyyppinen leikkaus on yleensä varattu ihmisille, joilla on edelleen vaikea närästys huolimatta siitä, että he käyttävät protonipumpun estäjää päivittäin, tai niille, jotka eivät halua käyttää lääkkeitä pitkällä aikavälillä.