Hyvät hoitovaihtoehdot – kaikentyyppisiin virtsarakon heikkouksiin
Virtsarakon heikkous tai inkontinenssi voi vaikuttaa kaikenikäisiin ihmisiin. Se on epämiellyttävää monista syistä ja heikentää voimakkaasti sairastuneita. Keski-ikäisillä naisilla syynä on usein lantionpohjan heikkous; eli sidekudos tai lihas on heikentynyt. Inkontinenssin ei tarvitse olla pysyvää, sillä on olemassa hyviä kirurgisia hoitovaihtoehtoja.
Schoen Clinicin asiantuntijoillamme on laaja kokemus kaikenlaisten inkontinenssien diagnosoinnista ja kirurgisesta hoidosta. Tavoitteenamme on lievittää tai parantaa potilaidemme oireita kokonaan.
Syyt ja oireet
Syyt:Kuinka inkontinenssi ilmenee
Useimmissa tapauksissa heikentynyt lantionpohja on syy inkontinenssin kehittymiseen. Lantionpohjaan voivat vaikuttaa useat tekijät, kuten yksi tai useampi synnytys, aiemmat leikkaukset tai liikalihavuus. Heikentynyt lantionpohja mahdollistaa elinten siirtymisen alemmas. Virtsarakon ja/tai kohdun ja emättimen ja/tai peräsuolen toiminta heikkenee tämän laskun seurauksena. Virtsarakon tapauksessa voi silloin olla vaikeuksia rakon tyhjentämisessä. Myös sairaat valittavat usein kystiitistä.
Ärtyvästä rakosta puhutaan, jos oireille ei löydy syytä. Tämä on virtsarakon toimintahäiriö.
Inkontinenssi – Oireet:Näitä vaivoja saattaa esiintyä
Potilaat valittavat ei-toivotusta virtsanhukasta yskiessään tai aivastaessaan. Oireita esiintyy myös istuma-asennosta noustessa tai jopa portaiden kiipeämisessä.
Jos potilaalla on ärtyvä virtsarakko, kyltymätön virtsaamistarve on etusijalla. Heidän on virtsattava hyvin usein, mutta virtsan määrä on pieni.
Diagnostiikka
Diagnoosi:Virtsarakon heikkouden diagnosointi
Ensinnäkin on tärkeää selvittää inkontinenssin syyt. Schoen Clinicillä käytämme lääkärin vastaanoton (anamneesin) lisäksi kuvantamista, kuten TT- ja MRI-kuvausta sekä virtsarakon endoskopiaa (alavirtsateiden tutkimus endoskoopilla). Urodynaamisen tutkimuksen aikana virtsarakon toimintaa tutkitaan yksityiskohtaisesti. Tätä täydentää merkityksellinen laboratoriokoe.
Tuloksista ja mahdollisista hoitomenetelmistä keskustellaan sitten kanssasi yksityiskohtaisesti. Päätämme myös jatkomenettelystä yhdessä. Jokainen hoito on yksilöllinen. Yleensä suosimme aluksi konservatiivista, ei-kirurgista toimenpidettä.